Es. 3.5.1 Metodikirjallisuus a, b, c , d

Tavoite: Opiskelija saa laajan käsityksen kasvatustieteellisen tutkimuksen lähtökohdista ja tutkimusparadigmoista. Opiskelija perehtyy sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen periaatteisiin, sekä saa teoksen pohjalta tietoa olennaisimmista kasvatustieteellisistä aineistonkeruu- ja analyysimenetelmistä. 

Hyväksytty suoritus edellyttää kirjallisuuteen (Cohen, Manion & Morrison) perustuvan tentin suorittamista, johdantoluento 3 t, itsenäinen työ 77 t.

Kirjatentit ke 14.00–17.00 T23, auditorio, Hotulainen/Thuneberg
sl  24.10. , 21.11. tai 12.12.   Huom! 24.10. sali A217
kl  9.1., 13.2., 5.3., 9.4. , 7.5. tai 28.5.

TENTTI-ILMOITTAUTUMINEN:

Huomasimme (15.10), että seuraavaan tenttiin (24.10) ilmoittautuminen ei web-oodin kautta jostain syystä onnistu. Yritämme korjata teknisen vian mahd. pian ja samalla annamme ilmoittautumiselle (myös kuorella tehtävälle ilmoittautumiselle) lisäaikaa ke 17.10 klo 18.00 asti.

Eri tutkimustraditioiden kuvailua... 'lähestymistavan teorisointia suhteessa tutkimusmenetelmän sopivuuteen"

Totuutta/tietoa etsimässä

Kolme metodologista vaihtoehtoa

1. Tieteellinen / Positivistinen
2. Naturalistinen / Tulkitseva
3. Kriittisen teorian metodit.

Metodit (määrittävät kuinka aineisto/informaatio kerätään) määräytyvät epistemologisten (tiedon teorian/theory of knowledge) olettumusten perusteella, jotka johdetaan ontologisista ("mitä on") oletuksista.

Keinot, joilla maailmaa pyritään ymmärtämään ja tuottamaan uutta tietoa maailmasta voidaan löyhästi jakaa kolmeen luokkaan: a) kokemukseen, b) päättelyyn ja c) tutkimukseen.

a) Kokemus tarjoaa 'olettamuksia, hypoteesejä ja kysymyksiä' maailmasta, mutta sillä on (subjektiin liittyvät) rajoitukset"...."ongelma löytää yleisesti hyväksyttävä totuus".

b) Päättely nojaa deduktioon (yleisestä ilmiöstä yksittäisiin ihmistapauksiin), induktioon (yksittäisistä ihmistapauksista yleisiin ilmiöiden selityksiin), tai molempien em. käyttöön (abduktio).

c) Tutkimus, jossa edellä mainitut kokemus ja päättely yhdistyvät - on systemaattista ja kontrolloitua, empiiristä (todistettavissa havainnoinnin perusteella), ja kriitiistä (ja itseään korjaavaa) totuuden selvittämistä.

....em. tiedonhankinnan menetelmien kehittyessä yhteiskuntatieteellinen (sisälten kasvatustieteen) tutkimus on jakaantuntut kahteen eri suuntaukseen: traditionaaliseen ja tulkitsevaan....

 

Kaksi lähestymistapaa sosiaaliseen todellisuuteen

Seuraavassa kaksi toisilleen "vastakohtaista" lähestymistapaa sosiaaliseen todellisuuteen kuvataan tiedon ominaisuutta luokittelevien käsitteiden avulla ontologia, epistemologia, ihmisluonto ja metodi. Analyysitaulukko:

Subjektiivis-objektiivinen ulottuvuus

Nominalismi		ontologia		Realismi
Anti-positivismi		epistemologia		Positivismi
Voluntarismi		ihmisluonto		Determinismi
Idiographic		metodi		Nomothetic

Kuvio 1. Lähestymistapojen analyysi (Burrell & Morgan, -79)

....se mikä lähestymistapa ns. valitaan on yhteydessä myös tutkimuksessa käytettyihin käsitteisiin sosiaalisesta todellisuudesta, yksilöstä ja hänen sosiaalisesta käyttäytymisestä

Alkuun

Positivismi

Positivismi hyväksyy luonnon tieteellisen lähestymistavan tiedon hankkimisen paradigmaksi. Yhteiskuntatieteissä tästä seuraa, että:

1. Tutkija on sosiaalisen todellisuuden havainnoija
2. Analyysit esitetään säänto-laki-tyyppisinä yleistyksinä.

Oletukset ja tiedon luonne

Tieteellisen metodin tunnuspiirteet:

1. Determinismi (syy ja seuraus)
2. Empirismi (havainnoinnin avulla saavutetaan tieto) vrt. Moylyn 5 steps
3. Parsimony, yksinkertaistettavuus (Ockham's razor)
4. Generality (lait suhteessa yleistettävyyteen).

Tieteellisen tutkimuksen tavoitteena vastauksia oletuksiin ja hypoteeseihin, luomalla teoriaa ja järjestää tietoa, jonka avulla voidaan muodostaa uusia oletuksia ja hypoteeseja.

HUOM: Koska kasvatuksellinen teoria on suhteellisen nuori tieteenala, jolla on toistaiseksi löydetty vähän todistettavissa olevia lainalaisuuksia, on suuri osa kasvatuksellisesta tutkimuksesta pääosin kuvailevaa.

Käsitteet antavat merkityksen maailmalle.

Käsitteet ovat keskeisiä tutkijoiden työssä: niiden avulla ilmaistaan yleistykset, esitetään ideat, järjestetään maailmasta poimitut havainnot, kootut tiedot ja tulokset.

Käsitteiden olennaiset ominaisuudet tieteelle:

I Käsitteet ovat ihmisten kehittämämiä (ymmärrys ympäröivästä maailmasta) ja määrällisesti rajallisia (vrt. miten moninaisia havainnoitavia / tutkittavia ilmiöitä niiden avulla pyritään esittämään). Yhteiskuntatieteilijät, kuten luonnontieteiden tutkijat, ovat riippuvaisia oman alansa käsitteistä (vrt. sosiaaliluokka).

II Käsitteiden avulla voidaan muotoilla oletuksia ilmiöiden välisistä suhteista (valistunut arvaus), joiden olemassaoloa voidaan testata.

Kerlinger: neljä kohtaa...

Alkuun

Empiria; tutkimusprosessin käsitteellistäminen auttaa toisia ymmärtämään (ja testaamaan) saavutetun tiedon/tuloksen paikkansapitävyys.

Kahdeksan perusominaisuutta

1. oletusten muodostaminen, "hypoteesittäminen",
2. koeasetelman suunnittelu,
3. yhteyksien havainnointi,
4. säännönmukaisuuksien perusteella tehdyt uudet hypoteesit
5. vastausten perustelu,
6. lakien ja sääntöjen kehittäminen (hylkäys)
7. yleistäminen,
8. uusien teorioiden muodostaminen

Huomattaa kritiikkiä positivismia kohtaan.

Blake: "...life can be only be known by a living being"

Kierkegaard: vain subjektiivisuus tuottaa oikean totuuden

Positivismissa on vahvasti mukana epähumaani perspektiivi; kielletään subjektiivisuus, aikomukset, yksilölliset kokemukset, valinnat ja vapaus (esim. valita oma selitys).

Wittgenstein: 'We feel that even when all possible scientific questions are answered, the problems of our life have not even begun to be touched'.